KOTIOTTELU-URAKAN KÄÄNNEKOHDAT

ÅIF kärsi tappion EräViikingit Akatemialle, mutta voitti Joensuun Josban. Molempien otteluiden käännekohdissa oli jotakin kovin tuttua.

Kirjoittanut Sami Mäkäräinen, ilmestynyt Sipoon Sanomissa 25.10.2017

ÅIF:n miesten edustusjoukkue huhki viikonloppuna kotiottelu-urakan. Se sujui kahtalaisesti: perjantaina valkoasuiset hävisivät EräViikingit Akatemialle loppuluvuin 5–8, sunnuntaina peittosivat Joensuun Josban numeroin 7–2. Leimaa-antava piirre molemmissa illoissa oli se, että ÅIF pyrki hankaloittamaan vastustajan avauspelaamista, rokottamaan vastahyökkäyksistä. Pallokontrollissa tai nopeudessa ei tälläkään kertaa varsinaisesti ryhdytty kilvoittelemaan. Pistohyökkäyskärkkyminen sai jatkoa, ja saanee vastedeskin.

EräViikingit-ottelussa alku oli kovin tasaväkinen. Sipoolaisryhmä rymisteli johtoasemiin, kun Matias Kuisma ja Atte Huovinen, pelaajat jotka jälleen kehkeyttelivät juonikkaita syöttötrillejä hämmästyttävällä vaivattomuudella, tehtailivat kaksi maalia.

Pelin puolimaissa valkoasuisia koettelivat epäonniset takaiskut – sellaiseksi voinee lukea tilanteen, jossa Timi Lindroosin rännisyöttö kimposi kärkikarvaajan lapaan, tai vähintäänkin sen, jossa vieraiden Ilkka Mutasen maalintauksesta suorittama sohaisu päätyi Atte Huovisen kautta verkkoon.

Näistä takaiskuista kotijoukkueen suistuminen, kimpaantuminen ja turhautuminen, alkoi.

Niin tappio tuli.

Sunnuntaina Ingman Areenaan saapui oman kautensa lupaavasti aloittanut Josba. Joensuulaisryhmä oli joukkueena Akatemian kaltainen: nuori, kineettinen, yhtenäinen. Lopulta Josban esitys kuitenkin oli kehnohko. Vieraat siirtelivät palloa omalla alueella ja keskikentän tuntumassa, mutteivat saaneet peliään millään ”auki”. Hienoisessa alavireisyydessä oli taatusti osansa silläkin, ettei joukkueen kiistaton johtohahmo, Salibandyliigasta joensuulaisnuttuun palannut Perttu Puska, pelannut lainkaan parasta otteluaan.

Sitä vastoin kotijoukkue oli iskukykyinen. Yksilötason onnistumisia riitti: Mikko Piippo kirjautti tehot 1+2, Tuomas Savukoski tarjoili loistosyöttöjä silkkana liukuhihnatuotantona, maalivahti Arttu Puska oli suitsutettavassa vireessä.

Haastattelupisteellä päävalmentaja Sebastian Freudenthal summasi ottelun tutuin sanankääntein.

– Tiesimme, että tätä peliä emme karvaamalla tai jalalla voita. Pudotimme vähän syvemmälle omaa aluetta, ja luotimme siihen, että vastahyökkäyksiä luodaan tarvittava määrä. Toisessa erässä harjasimme alivoimat eduksi. Pelasimme nöyrästi ja kurinalaisesti loppuun asti.

Siinä saattoi tulla samalla tiivistetyksi kaikki tämän joukkueen tähänastiset voitot.

Tšekkiläissyntyinen Matej Vacek (pelinumerolla 27) vaikutti viime kaudella valmennusryhmässä – ja tätä nykyä pelaajistossa.